Tällä menolla olen kohta työtön...

Kyllä aamulla niin riipaisi sydäntä lähteä taas töihin muutaman viikon sairausloman jälkeen.
Jokainen voi varmasti kuvitella pienen kultaisennoutajan pennun anovat ja rakastavat kirkkaat silmät kun se istuu eteisessä pehmolammas suussa ja katsoo kun emäntä kiireessä yrittää lähteä töihin...

Ei minulla sitten ollutkaan yhtäkkiä niin kiire. Pyörsin takaisin ja ihan pienen hetken vaan leikin Vilin kanssa lampaalla. Eipä se kyllä yhtään helpottanu lähtöä, koira siltikkin tillitti lammas suussa kynnyksellä kun menin ovesta ulos.. Ja tulin myöhässä töihin. Onneksi se ei haittaa kun täällä ihmiset on tietoisia minun pienestä vauvasta, joka nyt jäi kotiin. Yksin. Ihan yksin.

Awww... 

Tosin, nyt kun alan järjellä miettimään tätä asiaa, niin ihan hyvä, että Vili on kotona. Aikaisemmin se vielä kulki minulla mukana kun olen nyt hiljaisimman ajan toimistotöissä. Siistiä sisätyötä siis. Tai niin vois kuvitella...
Aina päivän päätteeksi minun nätistä kultsusta oli muodostunu pitkäkarvainen dalmatialainen! Kiitos oven takana sijaitsevan konehallin ja sieltä tulevien miesten, jotka sai aina reippaan 10 kiloa elävää rakkautta vastaan ja eihän siitä ohi pääse ilman rapsutuksia. Ja tunnetusti miesten käsienpesutaidot koneiden korjauksen jälkeen on mitä on...

Ei tästä työnteosta nyt tule yhtään mitään, kun koko ajan mietin vaan minun mussukkaa kotona. Ei oikein meinaa tämä kellokorttijärjestelmän asentaminen nyt onnistua!
Eikä yhtään helpota tieto, että tänään on ensimmäinen tapakasvatuskurssitunti koiran kanssa! Odotukset on niin suuret, mutta pelkään, että en osaa lunastaa niitä. Koirasta kyllä on vaikka mihin, mutta entä emäntä?

Viime viikolla oli meille omistajille luento ja siellä jo posket punaisina istuin ja kuuntelin miten olen jo opettanut koiralle huonoja tapoja... Mutta _miten_ voit olla ottamatta omaa pikkusta avosylin vastaan ensimmäisenä kun menet kotiin tai hakemaan sitä hoidosta? MITEN?! Se rakkauden ja ilon määrä koiralta on niin ylitsepursuava, että pakkohan sitä on vähän helpottaa pussailemalla ja halailemalla.. Ainaki tähän asti. Voi olla, että tämän päivän jälkeen sen on loputtava. Ei, ei loputtava, vaan _siirryttävä_ siihen saakka, että saa takin ja kengät pois...

Mihin uhrauksiin mie vielä joudun tuon kurssin kanssa...?!